keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Keittiön saareke mikrobetonista

Keittiötä on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa ja vähän kirkolta se näyttääkin. Joulua kuitenkin päästiin viettämään uudessa keittiössä, vaikkei se aivan valmis ole vieläkään. 

Keittiöön kaapistot tulivat Ikeasta. Ja saarekkeen työtason materiaalia mietittiin tovi. Koska lottovoittoa ei kohdalle ole osunut täytyi koittaa miettiä mahdollisimman edullista vaihtoehtoa. Laminaatti tason hinnaksi olisi tullut n. 600e ja siinä hinnassa työtaso olisi ollut vain päällä, ei päädyissä. Joten keksittiin jotain ihan muuta :)


Saarekkeen työtaso aloitettiin ostamalla lattialastulevyä. Lastulevyjä laitettiin 2 päällekkäin jotta saadaan työtasosta tarpeeksi paksu. Levyt liimattiin ja ruuvattiin yhteen. Saumakohdat sekä ruuvien kannat tasoitettiin.

Lastulevyn päälle levitettiin 2 kerrosta gruesoa, mahdollisimman ohuesti.


Ennen mikrosementin laittoa hion pinnasta kökkäreet pois.


Mikrosementtiä tais tulla 4 kerrosta. Menin välillä jo sekaisin sillä oli niin monta pintaa tehtävänä. Mikrosementin täytyi myös olla työtason alapuolisilla pinnoilla. Sillä Kaappia avatessa kuitenkin alapuolikin näkyisi. 

Tein pintaa useampana iltana, enkä kerralla valmiiksi. Ja ehkäpä näin ekalla kerralla nyhräsin turhaankin. Lopuksi hioin pinnan tasaiseksi ja lakkasin. 


Lakan levittämiseen kokeilin telaa, josta jäi ilmakuplia vietävän paljon. Tämän jälkeen siirryin pensseliin, mutta en ollut tyytyväinen siihenkään. Parhaimman tuloksen sai kun lakan levitti liipillä. Pensseliä toki käytin kapeisiin reunoihin.
Lakkapinnan hioin, jotta sain siitä mattamaisen.

Ja nyt saareke on valmis ja näyttää tältä!
Pinta on ihanan eläväinen. Miltein kuin marmoria. Köyhän miehen marmori ;)



Värinä tässä on valkoinen eli täysin valkoista pintaa ei kaiketi voi edes saadakaan. Liiipistä tulee tummia raitoja jotka näkyy kerrosten lävitse. Joten joka kerroksen levittämisessä täytyy olla "tarkka" koska ekan kerroksen liipin jäljet näkyvät pintaan asti. Kurssilla kerrottiin, että valkoinen väri on kaikista haasteellisin. Uskoisin juuri sen takia, että jälki jokaisella tekijällä on omanlaisensa ja toisaalta mahdollisen asiakkaan pitää ymmärtää että pinnasta tulee eläväinen. 

Mikrosementin ja nestemäisen tapetin työstämiseen kävin kurssin Tampereella Suomen betonileimasin nimisessä firmassa ja sieltä myös hankin aineet. Täältä voi käydä tutustumassa lisää http://www.sbl.fi/

tiistai 29. joulukuuta 2015

Pienen pojan kuvaus hetki

Tämän pienen miehen 1v kuvia on pitänyt ottaa jo tovi, 
vaan aina on flunssa vaivannut joko kuvattavaa tai kuvaajaa.

Tänään menossa mukana oli myös kaksi velipoikaa, joten vauhtia piisasi!
Välillä tarvi hakea äidin sylistä lohdutusta.
Ihana päivä ja ihanat pojat!








maanantai 28. joulukuuta 2015

Turtles hemmot

 Isomman pojan suosikkeja ovat Turtlesit ja kuinka ollakkaan tätä kangasta tuli joulun alla Kestovaippakauppaan. Mukaan lähti myös talvitrikoota vihreänä ja siniharmaana. Siniharmaa väri sopii hyvin yhteen Turtles kankaan pohjavärin kanssa. Vihreä väri taasen natsasi kivasti Turtles tyyppien väriin, vaikka näissä kuvissa se ei niin tule esiin.


Ainut harmi oli kun huomasin etten lainkaan muistanut ostaa huosujen väreihin sopivaan resoria. Sillä eihän näihin väreihin sopivaa resoria löytynyt enään oman kylän kaupoista. Pienemmän settiin lisäilin sit hiukkasen enmmän mustaa, jottei mustat resorit niin pomppaisi silmille. 



"Joulupukin pajalla" oli  täys hutina sekä sietämättömän sinnikäs flunssa, joten eivät nämäTurtles paketit aatoksi ehtineet. No näin joulun jälkeen pehmeet yllärit saivatkin aivan erityistä huomioo. 


 Pienemmälle pojalle tuumasin siirtyä 104 kokoon ja paidassa ainakin on kasvuvaraa.
 Isommalle lisäiltiin sit silityskalvosta vähän Turtles henkeä housuihinkin.


Mielenkiinnolla jään seuraamaan kuinka talvitrikoossa on kulutuksen kestävyyttä, sillä esimerkiksi
jouluaattona saadut pitkät kalsarit oli polvista puhki jo joulupäivänä. Pikku veljelle jää jatkossa siis housujen siajasta kesäshortseja kun kaikki housut saa leikata polvista :)



perjantai 25. joulukuuta 2015

Heijastin hihaan


Joululahja ompeluksiin kuului heijastimien ompelu. Harvasta aikuisten takista löytyy heijastinta ja tiedän ettei äitini ole niitä innokas käyttämään. Itsekkään en pidä roikkuvasta heijastimesta, sillä sen jäädessä kiinni jonnekkin voi takin takin kangas repeytyä.  Mutta josko heijastin olisi osa asukokonaisuutta voisin uskoa, että tämä vaikka hihaan sujahtaisi.


Ajatus heijastimesta tuli tästä blogista, josta myös löytyy ohjeet näiden tekoon.


En tietenkään saanut lahjan saajan hihan ympärystä, mutta ajattelin, että jos ei pysy hihassa voisi heijastimen laittaa pitkävartiset saappaan päälle ja näin olisi jopa paremmassa paikassa näkyvyyttä ajatellen. 


Näitä ommellessa tajusin kuinka heijastimestakin voi tehdä juurikin niin omannäköisen kun haluaa. Turvallista uutta vuotta kaikille! 

torstai 17. joulukuuta 2015

Pikku ninjoille pipot

Miten ihmeessä, aina voi olla pipot ja hanskat hukassa!! Akuuttiin pipo tarpeeseen sain ommeltua pipot. Päällikangas joustocollegea ja vuorena merinovillaa. Sopii perheen aktiivisille ninjoille vielä näillä keleillä vallan hyvin!

lauantai 17. lokakuuta 2015

Syksyinen hääjuhla

Remontti rintamalla on kovin hiljaista, suurin osa työstä on tehty vintillä ja näin ollen mitään näkyvää ei ole saatu aikaan. Vaatteitakin on ommeltu, mutta miten se kuvaaminen on aina niin hankalaa. Millon on pimeetä, millon kylmää ( ompelen yhä kesämekkoja vaikka kesä meni jo :) ) tai jos muuten olisi hyvät olosuhteet kuvata, on malli tukka pystyssä.

Lokakuun alussa sain tilaisuuden ikuistaa ihanan hääparin ja heidän juhlansa. Hääjuhla oli todella lämminhenkinen ja ainut laatuinen. Suunnattoman paljon Onnea ja Siunausta hääparille <3

Tässä muutama kuva syksyisen sävyisinä :)





Love is in the air <3


lauantai 19. syyskuuta 2015

Pinnit ja pompulat talteen

Viikonloppuna on pienen tytön syntymäpäivä juhlat. Lahjatoiveena oli hius pinnit ja pompulat. Pinnejä ja pompuloita etsiessä sain selville, että vaikka niitä olisi kuinka paljon hukkuu ne aina. Tuumasinkin askarrella lahjan mukaan pinnitaulun.



Olipa ihanaa tehdä vaihteeksi jotain tyttömäistä ja söpöä. Tosin taulua tehdessä täytyi ihan ystävälle pirauttaa, että mitä pienten tyttöjen maailmaan kuuluu, kun meillä vain ninjat ja dinosaurukset taistelevat :)



lauantai 12. syyskuuta 2015

Merellistä pertsaa

Aika katkaista blogi hiljaisuus. Pienet pojat kasvaa ja perus Pertsa paitaa on tullut ommeltua.
Molemmille pojille raglanhihaiset t-paidat. 




Toiseen paitaan leikkasin cameolla tekstin silityskalvosta.





Viikonlopun veneilyyn sopivasti varsin merelliset t-paidat ja kelit juuri kohdallaan.


sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Sporty Shape kuun loisteessa

Koko perhe ollaan oltu kesää kotosalla. Millon rakennetaan, millon puurretaan pihassa ja ollaanpa jopa onnistuttu muutamana lämpöisenä päivänä käydä mökkilaiturilla lekottelemassa.  

Vihdoin onnistuin raivaamaan aikaa hivenen ompelullekkin 
ja tein itselleni kesämekon odottamaan helteitä :) 

Monen erilaista versioo olen nähnyt tästä Ottobre lehden mallista, Sporty Shape. 

Mun mekosta tuli tällainen



Kaavaa muokkasin jättämällä poikkisaumat pois. Piirsin mekon koossa 36, jättämällä taasen ne saumavarat pois. Mekosta tuli juurikin sopiva, jopa ehkä jostain kohdista löysähkö, mutta siis hyvällä tapaa "väljä" :) Kankaat ovat kestovaippa kaupasta.



Puuhaa ja askaretta kun piisaa, niin meinää tämä blogi joutua hiljaiseloon. Ei sillä etteikö kerkeisi kirjoittaan, mutta aika kuvaamiselle tahtoo välillä olla kovin kortilla. Nämäkin kuvat on otettu lähestulkoon puolilta öin. Ihastelin ikkunasta nousevaa kuuta ja ajattelin, että valoa voisi olla sen verran, että kuvatkin vielä saisi otettua. No voisi sitä valoa hiukkasen enemmänkin olla, mutta onhan nämä kesäiset yöt upeita!


keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Meijän kammari

Joulu koitti meillekkin ja päästiin muuttaan taloon! Siis elo pikkuruisessa pihasaunassa on ohi ja samalla pääsemme vihdoin lämmittämään saunaa! Näin kirjoittelin joulun aikaan.

Kolme kuukautta asustelimme pihasaunan pikkuisessa pukuhuoneessa. Ja jottei liikaa mukavuuksia olisi ollut, niin vessa löytyi siitä remontoitavasta talosta, kylmästä talosta kaiken sotkun keskeltä :) Sauna toimi vaatekaappina ja suihkutilasta löytyi yhtäsuntoista, mutta joka aina tarvittaessa raivattiin pesytymistilaksi.

Makuuhuoneen valmistuminen tuollon jouluna tarkoitti sitä, että pinnat olivat valmiit ja sänky kasattu.

Tämä meidän makuuhuone oli aijemmin mummon makuuhuone ja tältä siellä näytti ennen kuin purkaminen alkoi. Ja tokihan ennen purkua, oli se myös tyhjennettävä :)



Talon ulkoseinät on tarkoitus lisäeristää. Seinissä on pinkopahvit jokapuolella ja pahvien päällä monenmoista erilaista tapettikerrosta. Nähtävillä oli tapettikuosien historiaa. Pinkopahvien alta löytyi hirsiseinää ja toki niistäkin löytyy kirjoituksia ja merkintöjä.


Makuuhuoneessa koitimme säästellä muovimaton alta löytynyttä puulattiaa. Olisi ollut tarkoitus jättää puulattia huoneeseen lattiaksi, mutta purkuhommissa huomasimme, että patterista oli jossain vaiheessa valunut vettä. Myös lattian alla olevat eristeet tuntuivat patterin kohdalta kosteilta.



Polygonin miehet kävivät mittaamassa kosteuksia ja niinhän kävi, että kosteus oli levinnyt myös toisen huoneen puolelle. Molempien huoneiden lattiaeristeet täytyi poistaa. Homma olisi käsipelissä ollut niin hurja, että päätimme tilata imuauton paikalle. Imuautollakaan ei paksut kanervakasat kovin helposti lähteneet, mutta päivän päätteksi molempien huoneiden lattian pohjat näkyivät. Tämän jälkeen alkoikin huoneiden kuivatus.


Suunnitelmat muuttuivat täysin lattioiden suhteen, kun niitä revimme irti. Kuivatuksen jälkeen lattioihin eristeeksi laitettiin puhallusvilla.

Pitkä tovi selviteltiin mitenkä lattialämmitys olisi järkevin ratkaista, Päädyimme lämmön luovutus levyihin ja levyjen päälle lattiagyprocit. Lattiamateriaaliksi valitsimme vinyylilankun. Puolen vuoden kokemuksella, en muuta enään valitsisikaan!

Makuuhuoneemme perällä oli pienen pieni komero, joka sai purkutuomion. Komeron sisällä kulkikin vintin huoneeseen lämmitys putket, jotka nekin siirrettiin kulkemaan seinä koolauksen sisällä. 


Kaikki seinät levytettiin uusiksi. Tämän jälkeen saikin tasoitella ja pohjamaalata seinät. Seinät viimeistelin tapetoimalla.


Huoneessa on yhdellä seinällä muuri, jonka maalasin, sekoittamalla oma tekemää tunto maalia.


Makuuhuoneessa lattialistat ovat samat vanhat listat, jotka siellä on ollutkin. Purkuvaiheessa otin ne talteen ja maalasin.

Viimen puolivuotta on mennyt kuin yhdessä sujauksessa. Ja mitä on saatu aikaan? Paljonkin! Itse olen saanut hyvää kokemusta remontin teosta, keittiön valmistuminen näyttää lupaavalta, toisen vesivahingon korjaus on aloitettu, hävitetty yksi kappale sormia ja kaiken kukkuraksi valmistuin toukokuussa Sisustajaksi.

 Puolen vuoden aikana myös makuuhuone on saanut niin sanotun viimeisen silauksen ja nyt se näyttää tältä.






Makuuhuoneen kattovalaisin ja sängyn molemmin puolin olevat seinävalaisimet tuunasin talosta löytyneistä vanhoista valaisimista.





Kattovalaisin oli hyvin samannäköinen kuin seinävalaisimet, paitsi runko oli tummaa puuta. 


Vanhat komeron ovet toimivat sisustuselementteinä ja samalla yöpöytinä. Suuremmat sängynvieressä säilytettävät tavarat menevät hienosti sänkyyn kuuluvien aluslaatikoiden sisään, näin jää kaikki rasvapurkit sun muut piiloon. 






Sängyn päälle ompelin muutamat sisustustyynyt ja osa myös suoraan Ikean valikoimasta. Päiväpeiton kangas jäi matkaan mukaan Tallinan reissulta. Pitkään mietin minkälainen siitä tulisi ja niinhän kävi, että illan pimeinä tunteina kangas pilkottiin pieniksi paloiksi ja ommeltiin kasaan :) Tilkkutyö, jossa tilkut on mukavan isot ja kaikki ommellut saumat jäivät näkyviin. Maalaistalon tyyliin sopiva, muttei yltiöromanttinen.




Ikkunassa olevien verhojen pellavakangas on sukellettu Eurokankaan laareista. Verhot on aivan tavalliset suoratverhot. Yläreunaan ompelin rypytysnauhat, sivuihin ja alareunaan ompelin rullapäärmeen. Tällä hetkellä verhot on heitetty tangon ylitse ja pää solmittu löysään solmuun.


Muurin viimeistelin Kalklitir kalkkimaalilla ja talosta löytyneen lipaston maalasin uudelleen.



Vanhan peilin kultaiset koristeet ja kerman valkoinen sävy sai väistyä tieltä. Maalasin peilin valkoisella maalilla ja koristeet maalasin kalkkimaalilla. Vintiltä löysin iki-ihanan vanhan arkun.
Matka-arkun historiasta olenkin jo kuullut tarinaa. Hivenenhän eroaa tämän päivän matkalaukuista, mutta on tässäkin mallissa pyörät alla :)


Remontti jatkuu.. Mikäs se on tehdessä ja odotellessa millon se kesä oikeen tulee!


maanantai 15. kesäkuuta 2015

Pinkistä pitsistä maximekko

Sehän taisi olla viime kesää, joka puolella silmiini tulvi kuvia maximekoista.
Vaan voiko joustofroteesta semmoista ommella, sehän on kuuma, paksu kangas ja pitkä kaapu!? Kesäpäivänä kuljetaan mieluiten vaikka bikineissä.

Yllätyin sillä tämä joustofrotee ei kyllä ole mitään paksua, vaan ihanan ohutta ja laskeutuvaa.

No ompelu ei mennytkään ihan yhtä kiihkeästi kuin kankaan haaliminen. Suhteellisen pian saksin kankaan sillä ajatuksella, että maksimekko siitä tehdään. Niin ja kaavaa ei tietysti ollut. Ajattelin, että otan jonkun käyttämäni mekkokaavan ja sitten siitä vaan summassa piirtelen/ leikkailen vähän pisemmän version. Näin teinkin ja kun olin hurautellut sivusaumat kiinni, testasin. Ei hyvä!
Mekon alaosa oli ihan järkyttävän iso ja näyttikin kaavulta. Kangastakin hassasin hirveesti jo pelkästään tuohon ylileveään alaosaan ja se, että halusin kuvion etukappaleella juurikin tietylle kohdalle. Tekele lensi pyykkikoppaan ja sinne se jäi. Jälkeenpäin vielä huomasin myyjän ilmoittavan, että kangas on II-laatuista. Eihän vaan huvittanut lähteä kasomaan, mahtoiko kankaassa näkyä jotain virhettä. Minä kun en muista koskaan syynätä kankaita niin tarkkaan kun ne olen kotiuttanut.

Nythän meillä on taas kesä, jolloin maksimekot on enemmän kuin tervetulleita, alla voi vaikka pitää pitkiä kalsareita. Päätimpä haastaa itseni ja kaivoin maximekkoni raakileen esiin. Sovitus ja pientä hahmotusta mistä leikataan ja kuinka paljon. Sieltä täältä kursittiin kasaan ja kas vain siitä tuli mekko.



Matkan varrella myös yläosa muuttui, ylhäällä menee pieni kuja, johon pujoitin pinkin satiininauhan.


Takana ei tuo kuvio mennyt niin kuin olisin halunnut, mutta kelpaa mulle. 
Kankaan menekki oli ilman sitäkin jo huima :)


Josko se kesä vielä tulisi, niin voi pitkät kalsarit unhoittaa ja kulkea ilman hartiahuivia.