Tuntomaalia ihan itse

Tulevassa makuuhuoneessa ja pukeutumishuoneessa on pätkän matkaa muuria.  Muuri on karmivan näköinen, siinä on koloja ja kaiken maailman vanhoja reikiä jotka on muurattu umpeen ja kaikki tietysti näkyy. Lisäksi väri on aivan hirmuinen. Mietin millä voisi pinnan saada epätasaisen tasaiseksi. 

Värilaastia suositeltiin, mutta sitä ei ollut meidän rautakaupoissa. Kaupasta sen sijaan suositeltiin tuntomaaleja. Tuntomaali maksaisi 9 litran pönttö reilu 100e, ja en saisi edes tuolla määrällä  kaikkia maalattua. 

Mitenköhän saisin epätasaisuutta ja rouheutta halvemmalla?

Tuumasta toiseen, matkaan lähti pussi hiekkapuhallushiekkaa.

Tässä seiniin tarkoitettua pohjamaalia,

Sitten hyppysellinen tai pari hiekkaa ja sekoitus.

Paksun pensselin kanssa hieroin maalia seinään. Pinta näyttää todella hyvältä ja sain kaikki pienet epätasaisuudet piiloon. 

Seinän voisi jopa jättää tälläiseksikin,  mutta taidan haluta tämän pinnan päälle vielä kalkkimaalin.

Maalatessa hiekkamaalia seinään täytyy huomioida, et jos maalia on seinäpinnassa reilusti, lähtee se helposti valumaan ja sitä todella hankala korjata siistin näköiseksi. Siis nuukasti maalaten.

Käsityömessujen löytöjä

Pääsin käymään Tampereen käsityömessuilla, samalla kun käytiin viilailemassa keittiö ostoksia. Ei voi muuta sanoa kuin mahtavat messut, tarjolla vaikka mitä! Tällä kertaa jouduin suoriutumaan kierroksesta myrskytuulen nopeudella. Silti matkaan tarttui muutakin kuin unelmia ja uusia ideoita.

Pala Riivaleita lähti mukaan ja niistä syntyi pojille puserot. Poikien puseroiden kanssa oli hirmuista säätöä. Pienemmälle tein puseron koossa 92, joka vielä on vähän reilu. Hihoihin ompelin muutaman tähden ihan suoralla, jotta saa pesun jälkeen vähän rempsottaa.

 Isomman pojan paita on tehty koolla 110, johon koitin hartian seutua suurentaa, huonolla menestyksellä. Täytyy ensi kerralla kokeilla tehdä 116cm koko ja kattoo miltä se näyttää. Miten ihmeessä lapset kasvaakin nopeasti!

Kaapissa on ollut myös Nosh:n velouria ja niistä tuli pojille housut aivan akuuttiin tarpeeseen. Pienemmän pojan taskusta kurkistaa Riivali, isomman pojan housuihin harjoittelin taskun tekoa ja taskun reuna on kantattu Riivali kankaasta jääneellä palalla.

 Saas nähä miten nämä kestää poikien menossa. Jostain kumman syystä poikien housut on yks toisensa jälkeen polvista kulahtaneet tai reikiä siellä täällä. 

Vaikka mikäs ihme se on sillä vauhtia ja vaarallisia tilanteita piisaa. Tämäkin kuvaus sessio päättyi kun toisen nenästä alkoi vuotaa verta. Ja vaikka kunnon kamerakin löytyi, ei ole tarpeeksi valoa, kuvattava liian nopeita ja aivan liian hidas kuvaaja.

Kodin sydän

Remontti edistyy hitaasti, mutta varmasti. Toki haaveilut uudesta keittöstä jouluksi on unhoitettava. Opiskelu ja työt hidastaa jonkin verran, niin kuin pikkuinen vesivahinkokin. Vaan ei anneta niiden lannistaa!

Tälle hirsiseinälle tulee keittiön korkeat kaapistot. Olen päättänyt testata seinän putsaamiseen soodapuhallusta. 

Pikku remonttireiskat on myös aika ajoin apuna. Tällä kertaa nupi naulojen irroitus hommia. Joskus olen kuullut puhetta, että se metrin pala ratakiskoa pysyisi ehjänä? Ehkä olisi kokeiltava. Vasaralla kun kävi näin pikkupoikien työntuloksena :)

Keittiön muita seiniä on koolailtu, koska pienoinen lisäeristys on tarpeen. 70-luvun lastulevyt saivat kyytiä!  Olishan vaan hienon näköistä hirsipintaa. Harmi, että talon ulkokuori on niin hyvässä kunnossa, että lisäeristys on tehtävä sisäpuolelle.

Keittiön kaapistot alkaa oleen viilausta vaille valmiit, siis paperilla :)

Samaan aikaan olen viettänyt aikaa vintillä, putkistojen villoitus hommissa, osaa muuten olla pöllyävää hommaa. Nyt saa putkistojen puolesta pakkaset tulla. 

Pahoittelen kuvien laatua, täytyisi saada aikaiseksi kaivaa kamera ja oma tietokone esiin muuton jäljiltä. Ehkäpä jo seuraavan kerran :)

Sudenkorento

Perjantaina osallistuin ompeluryhmän perjantai-illan haasteeseen Savawayhin. Kun selvisi, että yllätys paketti tulee Mersialta, halusin ehdottomasti osallistua. Olen ihastellut näitä Mersian painatuksia ja nyt  paketista paljastui keltainen trikoo, ihanalla sudenkorento painatuksella.

Ja tälläinen paita valmistui, ei ihan kahdessa tunnissa, mutta lähes :) Haasteellisinta on löytää valoisa aika jolloin saisi kuvia otettua!

Syötävät huolet!

Huolisyöppö, mikä ihme se on? Näitä huolisyöppöjä on tullut vastaan useammasta paikasta! 

Siis pehmö örkki jonka suuhun voidaan huolet kirjoittaa tai piirtää ja huolisyöppö syö murheet. Ja voihan huolisyöpön suuhun laittaa ylläreitäkin. 

Joten olihan minunkin ommeltava perheen pienimmille omat huolisyöpöt.

Vaan millaisen huolisyöpön sitä itselle ompelisi?

Ompeluksia poikien makuuhuoneeseen

Viikonloppuna pääsen viimeistelemään poikien makuuhuoneen. Viimeistely tarkoittaa siis lattian asentamista, tapetointia ja listoitusta. Koulussa hivenen ennakoin ja ompelin sisustus tekstiilejä huoneeseen. 

Ihan ensimmäistä kertaa ompelin tuommoisen viirinauhan, mahtaako edes olla oikea nimitys moiselle 😄. Viirinauhan kankaat mummon perintölakanoista, Ikean pussilakanasta ja Kestovaippakaupan tähtipuuvillaa. 

Sängyn päälle syntyi myös sisustustyynyt.

Niin kuin myös nämä pilvityynyt. Pilvityynyjen kangas on Ikean pussilakana setistä. 

Verhoilemalla uutta

Talon vintiltä löytyi vanhat tuolit. Tuolit ovat hyvässä kunnossa kaikekseltaan. Kangaskin aivan ehjä, mutta aikansa nähnyt. Koulun sisustusverhoilu tunneilla päätin ottaa nämä työkseni.

Aloitin purkamaan vanhat verhoilut. Purkaminen täytyi tehdä varovaisesti, jotta saan vanhoista päällisistä kaavat uusiin. Kaikkiin osiin laitoin maalarinteipit, joihin kirjoitin mikä on mikäkin osa.

Tuolien puuosat saivat pintaan uuden maalin. Maalasin puuosat mustalla kiiltävällä kalustemaalilla.

Tuolit ovat niin hyvässä kunnossa, ettei tarvi mennä pintaa syvemmälle. 

Asettelin vanhat päälliset uuden kankaan päälle. Ja muistin jopa huomioida, että kaikki osat ovat oikeinpäin. 

Vähän lisäsin uusia pehmusteita ja sitten vain asettelemaan uutta verhoilua.

Toinen tuoli valmistui kuin itsestää, mutta toisen tuolin kanssa sai tehdä oikeen töitä. Kangas tuppasi kokoajan menemään vinoon. Verhoilun kiinnittämisessä sai kyllä kokoajan olla silmä tarkkana.

Mustalla kankaalla pällystetyt napit paikoilleen ja tämän jälkeen ei enään puutu kuin takaosan verhoilu ja koristenauhat.

Tässä tuolit viimeisteltyinä ja valmiina.

Mielenkiintoista työtä, toki pääsin näiden tuolien kanssa aikas helpolla. Seuraavalla kerralla sitten vähän haasteellisempaa :)